Mikä on festivaali? Oopperasta rockiin ja silakkaan

Sana festivaali on peräisin latinasta. Sen juuressa on sana festum, joka tarkoittaa juhlaa tai juhlapäivää, ja siitä johdettu festivus, joka tarkoittaa juhlavaa tai iloista. Samaan sukuun kuuluvat esimerkiksi espanjan fiesta ja englannin feast. Suomen arkikielessä lyhenne festari tarkoittaa lähes aina musiikkitapahtumaa, mutta virallisempi festivaali taipuu yhtä hyvin elokuvaan, teatteriin tai ruokaan.

Festivaalille ei ole yhtä virallista määritelmää, mutta tunnusmerkit ovat tuttuja. Festivaali toistuu yleensä vuosittain, kestää rajatun ajan ja kokoaa yhteen paikkaan tai kaupunkiin monta ohjelmanumeroa, esiintyjää tai myyjää. Olennaista on myös, että se on avoin yleisölle ja synnyttää juhlan tunnun, joka on enemmän kuin yksittäisten esitysten summa. Siksi yksittäinen konsertti ei ole festivaali, eikä ole myöskään kaupalliset messut, jossa yritykset esittelevät tuotteitaan. Rajat ovat silti liukuvia. Monet markkinat, kuten syksyn silakkamarkkinat ja joulun torit, ovat käytännössä kaupunkien yhteisiä juhlia.

Suomen festivaalihistoria alkaa oopperasta. Laulajatar Aino Ackté järjesti ensimmäiset oopperajuhlat Savonlinnan Olavinlinnassa heinäkuussa 1912. Juhlia pidettiin 1910-luvulla muutamana kesänä ja vielä vuonna 1930, ja nykyisessä muodossaan Savonlinnan Oopperajuhlat on järjestetty vuodesta 1967. Seuraavana vuonna kymmenen suurta tapahtumaa, muun muassa Savonlinnan Oopperajuhlat, Helsingin juhlaviikot, Jyväskylän Kesä, Pori Jazz ja Turun musiikkijuhlat, perustivat Finland Festivals -kattojärjestön. Rock kansa sai oman tapahtumansa elokuussa 1970, kun Turun Ruissalossa järjestettiin ensimmäinen Ruisrock. Paikalle tuli noin 38 000 nuorta, ja Ruisrock on Suomen vanhin ja hollantilaisen Pinkpopin jälkeen Euroopan toiseksi vanhin rockfestivaali.

Vielä vanhempi perinne löytyy ruoan puolelta. Helsingin syysmarkkinoita on pidetty vuodesta 1743, ja 1800-luvun lopulla ne alkoivat keskittyä suolattuun kalaan. Nykyiset Stadin Silakkamarkkinat ovat yksi Suomen vanhimmista yleisötapahtumista. Joulun markkinat taas ovat kasvaneet nopeasti: Helsingin Tuomaan Markkinoilla kävi joulukuussa 2025 järjestäjän mukaan yli 650 000 kävijää, mikä tekee niistä todennäköisesti Suomen suurimman yleisötapahtuman.

Festivaalien määrää on vaikea laskea, koska kattavaa tilastoa ei ole. Elävän musiikin alan etujärjestö LiveFIN arvioi, että kesä–elokuussa 2025 Suomessa järjestettiin 450–470 rytmimusiikkifestivaalia. Suurin osa on pieniä: arvion mukaan noin neljä viidestä kesäfestivaalista kerää alle 5 000 kävijää. Finland Festivals -järjestöön kuului vuonna 2022 kaikkiaan 83 festivaalia, ja jäsenfestivaaleilla on 2010-luvulla kertynyt yli kaksi miljoonaa käyntiä vuodessa.

Musiikin ulkopuolella festivaalit painottuvat usein muihin vuodenaikoihin kuin kesään. Elokuvafestivaaleista Sodankylän elokuvajuhlat on järjestetty keskiyön auringon aikaan vuodesta 1986, mutta suurin osa elokuvajuhlista ajoittuu syksystä kevääseen. Helsingin Rakkautta & Anarkiaa keräsi ennen pandemiaa noin 60 000 katsojaa syyskuussa, ja dokumenttielokuvien DocPoint ja Tampereen lyhytelokuvajuhlat pidetään talvella ja keväällä. Ruokafestivaaleja on keväästä syksyyn ja joulumarkkinoita marras–joulukuussa.

Festarikartalla musiikkifestivaalien rinnalla ovat nyt myös ruoka- ja elokuvafestivaalit sekä joulumarkkinat. Mukaan otetaan yleisölle avoimet, toistuvat tai festivaaliksi nimetyt tapahtumat, joiden päivät on julkaistu tapahtuman omilla sivuilla. Messuja, yksittäisiä konsertteja tai näytöksiä ja alkoholiin keskittyviä tapahtumia ei listata.